Ylä-Savon Auvisten sukuseura ry, Auviset, Auvinen, Ylä-Savo

Yhteystiedot

Ylä-Savon Auvisten
sukuseura ry
Heikki Auvinen
Venlantie 20 B 04200 Kerava
auvinen.heikki@gmail.com

Uutiset

5.9.2016Sukutietojen ilmoittaminen ja täydentäminenLue lisää »24.11.2015Ylä-Savon Auvisten sukukirja on julkistettuLue lisää »26.8.2014Sukuseuran logolla varustettuja t-paitojaLue lisää »27.11.2016Pirjo Hirvosen esittelyLue lisää »31.7.2016Sukutapaaminen Runnilla 23.7.2016Lue lisää »
Mitäpäs sinne kirkkoon muuta kuulu kun Jumaloo kiitettii ja pirua haakuttii

Yksi tie ja kaksi asiaa, Jumalan sanan kuuloon ja kirkonkuulutuksia kuulemaan. Kylkiäisenä saatiin kuulla kirkolla viimeisimmät uutiset - juorut - pitäjältä. Pitempiaikainen jumalanpalvelusten laiminlyönti herätti papiston lisäksi myös muiden seurakuntalaisten närkästystä.

Nimismies Henrik Gummerus manasi Iisalmen syyskäräjiin v. 1744 kokonaisen katraan tällaista väkeä sen vuoksi, että heidän tiedettiin mainitun vuoden ensimmäisenä rukouspäivänä, huhtikuun kuudentena "laiminlyöneen jumalanpalveluksen ja sieltä pois pysyneen". Vain "laillinen este" heidät olisi vastuusta vapauttava.

Kun kirkkoon tulo oli pakon varassa, pappien oli työlästä saada sanankuulijat rauhoittumaan koko jumalanpalveluksen ajaksi kirkon penkkiin. Piispantarkastuksissa saatettiin valittaa, että kansa kulki edestakaisin kirkon ovissa, siellä "hurpatettiin tyhjänpäiväisiä", kiipeiltiin penkinselkien yli, istuttiin kun piti seisoa, ehtoollisvieraat tuuppivat toisiaan, omin jaloin juoksevat tuhoisat lapset juoksivat kirkon kongeilla ja alttarin ympärillä tehden sinne hyvänsä ja pahansa, äidit työntyivät istumaan keskelle kirkkoa pienine lapsineen, jotka yhden alettua itkeä oitis parahtivat kaikki huutamaan.

Pielavedellä kirjattiin v. 1860 pitäjänkokouksen pöytäkirjaan "suurella surulla ja mielikarvaudella, että niitä näkyi olevan monta, jotka ei antaneet itsiänsä ojentaa varoitusten ja nuhteiden kautta, joita seurakunnan papisto saarnastuolilta ahkerasti antoi, olivat seurakunnan kirkkoraadin jäsenet tarpeelliseksi katsoneet erinäisen uhkasakon uhalla kieltää"  - pitkässä rikeluettelossa mainitaan mm. "että, kuin rinta-lapsia kirkkoon tuodaan, niiden kanssa ottaa siansa etempänä yhteisestä ja vaimoin ovesta kuin niihin penkkiin, jotka ovat ristinurkkain tasalla."

Jumalanpalveluksen lopussa luetut kirkonkuulutukset olivat monelle syrjäkyläläiselle ainoa uutislähde. Niissä tiedotettiin monista paikallisista asioista, mm. huutokaupoista, kadonneista tavaroista ja peräänkuulutettiin palveluksesta karanneita piikoja ja renkejä. Niiden merkitys väheni 1800-luvun lopulla, kun sanomalehdet alkoivat ilmestyä.

Pielaveden kirkosta kuulutettiin 7.4.1828: "Kehoitetaan Raittiuteen ja siveelliseen käyttäytymiseen Maaherran saapuessa Pitäjään Huhtikuun 22. Päivänä."  Elokuun 23. Päivänä 1829 kuulutettiin: "Akkaväelle, Lapsille, Loisille ja Rengeille ilmoitetaan, että kun kirkkoherran vaalitoimitus tänään Jumalanpalveluksen jälkeen alkaa, niin heidän tulee silloin poistua Kuorista, etteivät ole tilain Asukasten tiellä, jotka tulevat valitsemaan Pastorin."

Jo 1600-luvun lopulta juonsi juurensa penkkijärjestys, jonka mukaan etummaisena kirkossa istuivat yhteiskunnallisesti arvokkaimmat henkilöt, säätyläiset. Heidän takanaan istui rahvaskansa, isännät ja emännät. Taaimpana istuivat tilattomat, torpparit, mäkitupalaiset, loiset. Väestön lisääntyessä ahtaus ruokki riidanhalua penkkisijoista.

Vuonna 1727 Joroisista kirjattiin Porvoon konsistorin pöytäkirjaan: "Luettiin Autuaan Kapteeni Grothenfeldtin Leski-Rouvan anomus ja valitus sen johdosta, että siellä Herra Everstiluutnantti Meurman pyrkii häätämään hänen poikansa siitä Joroisten kirkon penkkisijasta, jonka heidän Autuas Isänsä ja Isoisänsä tekemiensä huomattavien lahjoitusten nojalla perilliselle perillisen jälkeen ikuisesti käytettäväksi laillisesti omistanut on."

Lähteet: Teräksinen August, Eräitä piirteitä Pielaveden pitäjän historiasta, Kuopio 1936
Wirilander Kaarlo, Savo kaskisavujen kautena 1721-1870, Kuopio 1960