Ylä-Savon Auvisten
sukuseura ry
Timo Auvinen
timo1auvinen@gmail.com
YLÄ-SAVON AUVISTEN SUKUSEURA RY
Joonas Kokkonen (1921-1996)
Säveltäjä, akateemikko Joonas Kokkonen syntyi Iisalmella. Hän oli tarkka siitä, että syntymäpaikka sanottiin juuri noin. Ei hän ollut syntynyt missään vedessä, Iisalmessa.
Kokkosen vanhemmat olivat kotoisin Pielaveden Lampaanjärveltä, äiti oli Partasia ja miestään 19 vuotta nuorempi. Kokkosen isä oli käynyt 6-viikkoista kiertokoulua kaksi viikkoa ja äiti oli käynyt Lampaanjärven kansakoulua. Kokkosen perhe ei siis kuulunut sivistyneistöön. Äidin puolelta periytyi musikaalisuus, isän puolelta jonkinlainen näkijähenki. Isoisän mainitaan olleen verenseisottaja ja loitsunlukija ja melkoinen boheemi. Joonaksella oli lähinnä vanhempaan veljeen ikäeroa 10 vuotta ja vanhimpaan veljeen 17 vuotta. Hän itse kertoo olleensa todellinen kuopus ja asemansa siksi oli aivan erikoinen.
Isäni Katri-sisko oli kotiapulaisena Iisalmessa Kokkosen perheessä. Katri-tätini luonnehti Joonasta melko vilkkaaksi pojaksi, jolle pienten kepposten teko oli tuttua.
Kokkosen perheen tie kulki Pielavedeltä Iisalmeen ja Joonaksen ollessa 5-vuotias Järvenpäähän. Perheessä vallitsi valistunut henki ja vanhemmilla oli halu saada poikansa koulutetuiksi.
Huolenpitoa kuopuksesta kuvaa, etteivät hänen vanhempansa halunneet lähettää Joonasta kouluun vielä 7-vuotiaana. He pelkäsivät hänen jäävän auton alle. "Tuon ajan liikennehän oli hirvittävä. Ainakin kolme autoa kulki päivässä tietä, jota pitkin minun olisi tullut vaeltaa kouluun."
Joonas Kokkonen kertoo, että "vanhempani olivat minulle hyvin tärkeitä henkilöitä. Tänään kunnioitan yhä heidän valistuneisuuttaan. He loivat kotiin ilmapiirin ja hengen, joka ruokki luovuutta ja auttoi henkistä vapautumista. Siunattu lempeys!"
Iisalmelta saamaansa perimää hän ei koskaan unohtanut. Hän taisi savon murteen, joka oli välillä leikkiä, johon sisältyi tietty pohjavire: "Kuulkeehan työ…".
Tämä kahden sodan veteraani päätti sodasta selvittyään, ettei hän enää koskaan vähällä valita. Päätös oli pitänyt.
Kuuluisin Joonas Kokkosen teos on Paavo Ruotsalaisesta kertova ooppera Viimeiset kiusaukset (1975).
Lähteet: Elina Karjalainen, Joonas Kokkonen - näköaloja luovuuteen ja ihmisyyteen, WSOY 1981
Sawotar, Sawolainen osakunta 75 vuotta 1905-1980, Mikkeli 1980
Heikki Haapavaara, Akateemikko Joonas Kokkonen - savolainen kosmopoliitti (teos Suloinen Savonmaa WSOY 2000)
Säveltäjä, akateemikko Joonas Kokkonen syntyi Iisalmella. Hän oli tarkka siitä, että syntymäpaikka sanottiin juuri noin. Ei hän ollut syntynyt missään vedessä, Iisalmessa.
Kokkosen vanhemmat olivat kotoisin Pielaveden Lampaanjärveltä, äiti oli Partasia ja miestään 19 vuotta nuorempi. Kokkosen isä oli käynyt 6-viikkoista kiertokoulua kaksi viikkoa ja äiti oli käynyt Lampaanjärven kansakoulua. Kokkosen perhe ei siis kuulunut sivistyneistöön. Äidin puolelta periytyi musikaalisuus, isän puolelta jonkinlainen näkijähenki. Isoisän mainitaan olleen verenseisottaja ja loitsunlukija ja melkoinen boheemi. Joonaksella oli lähinnä vanhempaan veljeen ikäeroa 10 vuotta ja vanhimpaan veljeen 17 vuotta. Hän itse kertoo olleensa todellinen kuopus ja asemansa siksi oli aivan erikoinen.
Isäni Katri-sisko oli kotiapulaisena Iisalmessa Kokkosen perheessä. Katri-tätini luonnehti Joonasta melko vilkkaaksi pojaksi, jolle pienten kepposten teko oli tuttua.
Kokkosen perheen tie kulki Pielavedeltä Iisalmeen ja Joonaksen ollessa 5-vuotias Järvenpäähän. Perheessä vallitsi valistunut henki ja vanhemmilla oli halu saada poikansa koulutetuiksi.
Huolenpitoa kuopuksesta kuvaa, etteivät hänen vanhempansa halunneet lähettää Joonasta kouluun vielä 7-vuotiaana. He pelkäsivät hänen jäävän auton alle. "Tuon ajan liikennehän oli hirvittävä. Ainakin kolme autoa kulki päivässä tietä, jota pitkin minun olisi tullut vaeltaa kouluun."
Joonas Kokkonen kertoo, että "vanhempani olivat minulle hyvin tärkeitä henkilöitä. Tänään kunnioitan yhä heidän valistuneisuuttaan. He loivat kotiin ilmapiirin ja hengen, joka ruokki luovuutta ja auttoi henkistä vapautumista. Siunattu lempeys!"
Iisalmelta saamaansa perimää hän ei koskaan unohtanut. Hän taisi savon murteen, joka oli välillä leikkiä, johon sisältyi tietty pohjavire: "Kuulkeehan työ…".
Tämä kahden sodan veteraani päätti sodasta selvittyään, ettei hän enää koskaan vähällä valita. Päätös oli pitänyt.
Kuuluisin Joonas Kokkosen teos on Paavo Ruotsalaisesta kertova ooppera Viimeiset kiusaukset (1975).
Lähteet: Elina Karjalainen, Joonas Kokkonen - näköaloja luovuuteen ja ihmisyyteen, WSOY 1981
Sawotar, Sawolainen osakunta 75 vuotta 1905-1980, Mikkeli 1980
Heikki Haapavaara, Akateemikko Joonas Kokkonen - savolainen kosmopoliitti (teos Suloinen Savonmaa WSOY 2000)